Herrala

  • Sivu tehty 4.9.2023
  • Päivitetty 27.2.2024 (metrikat 1800 luv)

Olga Mattilan os. Herrasen sn. 1868, mukaan talo oli Likopäässä. Perheestään hän on Karttuselle kertonut, että ollut isä ja äiti, kaksi veljeä, joista vanhempi ollu Jussi (Iivana) ja nuorempi Ohvo. Siskoja yksi, Iro. Olgan isän veli oli asunut Uhtualla ja muut veljet olivat menneet maailmalle. Talo on sijainnut lähellä Omelie Pappisen taloa Mihheillää sekä Koigeron taloa.

Suku jatkuu Likopään Mihheilän Efim (Mullijevin) vanhimmasta veljestä Germanista tässä talossa. Luultavasti vanhin veli jäi kotitaloon ja nuorempi teki oman avioiduttuaan.

German Jefimov Mullijev sn. 1738, k. 1785 , oli Uhtuan Germanov suvun kantaisä (poika Ivanin jälkeläiset) – puoliso Marfa Vasiljeva sn. 1743 Tsiksa. German nimestä myös myöhemmin sukunimenä ja talon nimenä Herranen/Herrala.

Heidän lapset

  1. Marfa sn. 1763 – hänestä ei toistaiseksi muuta tietoa
  2. Gerassim sn. 1767 – Gerassimista ei toistaiseksi muuta tietoa
  3. Zahar sn. 1774 – puoliso Ksenja Jevsejeva Gjurjeva sn. 1775 Likopää Hyryn talo, myöhemmin Lukkala, k. 1820
  4. Iuda sn. 1781, k. 1830 – 1. puoliso Irina sn. 1780, 2. puoliso Agafia sn. 1794, heidän jälkeläiset Germanov sukunimellä. Iuda rakensi oman talonsa Ryhjään, joka tunnettiin nimellä Koikkala. Perhe kirjattu sinne.

Zaharin ja Ksenjan lapset

  1. Jevdokia sn. 1795 – puoliso Jeremeij Bogdanov Uhtua
  2. Andron sn. 1799, k. 21.6.1860 keuhkotautiin – puoliso vihitty tammikuussa 1819 Anna Stepanova Jeremejeva sn. 1792 Uhtua, k. 11.11.1866 vanhuuteen
  3. Jeremeij sn. 1800, k. 1816-34 välisenä aikana – 1. puoliso Kantoniemestä Glikerja, 2. puoliso Jevdokija sn. 1796. Heillä poika Luka sn. 1856, jolla oli vuonna 1897 oma talo Likopäässä.
  4. Feodor sn. 1809 – puoliso Tatjana Jegorova sn. 1809, k. 12.2.1873

Vuonna 1858 Andron on kirjattu talouden isännäksi. Hänen perheensä lisäksi talossa asuivat veli Feodor perheineen. Kyseessä siis juuri tämä talo.

Andronin ja Annan lapset

  1. Mihail sn. 1824-25 (26), k. 43-vuotiaana 6.11.1867 kuumeeseen – hänellä oli oma talo vuonna 1866 – puoliso vihitty 11.9.1855 Pelagia sn. 1837, leski Maria Vasiljevan tytär Uhtualta. Heillä oli lapsi Semen s. 3.2.1860, 1.3.1860
  2. Anton sn. 1826
  3. Pelagia sn. 1832, k. 7.9.1865 kuumeeseen naimattomana

Jeremeijn ja Jevdokijan lapset (ensimmäinen avioliitto ilmeisesti lapseton)

  1. Kirill sn. 1826, k. 22.4.1867 kuumeeseen – puoliso Ulitta sn. 1823
  2. Martin sn. 1831, k. 12.6.1860 keuhkotautiin 28-vuotiaana
  3. Agafia sn. 1835

Feodorin ja Tatjanan lapset

  1. Feodor sn. 1828, maanviljelijä ja laukkukauppias – puoliso vihitty 18.7.1854 Agafia Anisimova Remsujeva sn. 1835 Uhtua
  2. Maria sn. 1831 – puoliso vihitty 8.6.1853 Stepan Nikiforov Popov sn. 1835 Likopää Mihheilä
  3. Trifon sn. 1833 – puoliso vihitty 25.4.1862 Maria Andrejeva Rettijeva s. 1845 Vuokkiniemessä, hän oli ilmeisesti Olgan isän veli, joka jäi Uhtualle asumaan. Hänellä oli poika Dmitri s. 11.2.1865, pojan puoliso Marina Kozmina sn. 1864. Heillä ei kaiketi ollut lapsia.
  4. Leontej sn. 1835
  5. Ivan sn. 1840 – puoliso vihitty Uhtualla 2.6.1864 Vilhelmiina Juhontytär Vaasan läänistä Saarijärvenkylästä. (Aleksandra ort kastenimi). Heidän lapset Marfa s. 3.5.1866 sekä Anastasia s. 1.11.1873 – puoliso Ivan Grigorjev Koshkin s.1.8.1863 Suikujoki.
  6. Nikolai s. 6.12.1843, k. 1.2.1885 Petsamo
  7. Sava sn. 1845
Anastasia Ivanova Koshkina os. Mullijeva. Kuva familio.org

Vuoden 1897 henkikirjan mukaan Herralassa asui 69 vuotias maanviljelijä Feodor Mullijev puolisonsa Agafian sekä pojat Ivan ja Afanasij ja tyttäret Jelena ja Irina. Ivan oli laukkukaupalla Suomessa. Afanasij puolestaan oli sotilas.

Feodorin ja Agafian lapset

  1. Luka sn. 1855 – puoliso vihitty 29.5.1889 Tatjana Ivanova Sergejeva s. 28.1.1868 Likopää Jukkanen. Luka ja Tatjana Angervo. Asuivat vuonna 1897 omassa talossaan Likopäässä, perhe kirjattu sinne.
  2. Ivan s. 12.11.1865, Jussi, laukkukauppias Suomessa Multialla
  3. Jelena s. 26.5.1868 – Olga Herranen, myöh Mattila (Dorofejeva) – puoliso vihitty Uhtualla 25.5.1898 laukkukauppias Matfej Ivanov Dorofejev sn. 1853 Lamminpohja Mattila, perhe kirjattu sinne.
  4. Afanasij s. 2.5.1872, Ohvo, sotilas
  5. Irina sn. 1876, Iro – asui Kajaanin Puralassa, sitä ennen Uhtualla asui 19-vuotiaana Ivan Ipatov Germanovin perheessä. Kts Koikkala

Vuonna 1866 Likopäässä oli kolme Mullijevien taloa

  • Herrala
  • Varssin Joakon talo
  • Mihail Mullijevin talo

Vuonna 1915 talossa asuivat 80-vuotias leski Agafia Anissimova lapsiensa Ivanin, Afanasin ja Irinan kanssa. Kukaan kotona asuvista lapsista ei vielä tuolloin ollut aviossa. Agafian kerrotaan olleen halvaantunut.

Elämää Herralan talossa Likopäässä

Olga Herrasen mukaan suku on asunut aina Uhtualla. Herrasilla oli ollut iso talo ja siinä asui vanhemmat sekä kolme poikaa ja kaksi tyttöä. Useita lapsia oli kuollut pienenä. Kaskea ei tuolloin poltettu ja talouksien pellot olivat pieniä. Uhtualla viljeltiin perunaa, naurista ja kauraakin. Vuoroviljelyä tehtiin ruista ja ohraa ja sitten kesanto, mikäli oli kolme palstaa. Jokaisella oli omat pellot, jotka oli ympäröity aidalla. Pellot menivät perintönä. Herrasessa oli vain yksi hevonen, joka oli isännän mukana Suomessa kauppahommissa. Kun Olga tytär oppi hoitamaan hevosta, isä jätti sen Karjalaan kotiin. Hän kävi myös kalassa ja isänsä antoi myydä kalat kyläläisille ja näin Olga sai ostettua vaatteita itselleen. Aamuisin oli aikainen herätys, sillä lehmät oli lypsettävä klo 2, jotta elukat joutuivat paimenen mukaan pelloille.

Feodor kävi kaupalla Suomessa vanhaksi mieheksi saakka, syksyllä lähti hevosella ja palasi kotiin Pääsiäisen aikaan peltotöitä varten, tuolloin oli vielä rekikelit. Feodorin poika Jussi eli Ivan oli koko ikänsä Suomessa, kun isänsä vei hänet jo pienenä laukkukauppiaaksi. Vanhempana poika sitten kulki yksin Suomessa kaupalla alle 20-vuotiaana.

Jussi poika eli Ivan rakensi Uhtualle oman pienen talon, jossa talvella kävi siellä Suomesta käsin hevosella. Isänsä Feodor oli tuonut hänet Suomeen jo pienenä poikansa laukkukauppiaaksi. Loppuaikoina hän ei enää käynyt talossaan, vaan asui Suomessa Multialla. Jussi oli ollut myös Venäjän armeijassa, mutta siellä hänen olisi pitänyt olla seitsemän vuotta. Hän kuitenkin sairastui ja pääsi sieltä pois.

Afanasij eli Ohvo oli armeijassa kaukana Venäjällä kolme tai neljä vuotta, siellä hän oppi venäjänkielen hyvin.

Suomessa Olga oppi jonkinverran lukemaan, sisko Iro ei osannut lainkaan. Iro oli kaksi kertaa Muurmannilla rautatietöissä vallankumouksen aikaan. Palkaksi hän sai vain teetä ja piskettiä. Olga oli kotona silläaikaa hoitamassa sokeaa äitiään.

Herrasessa oli ollut yksi hevonen, joka oli perheenisän käytössä Suomessa, kun lapset oppivat tekemään kotona töitä hevosella, isä jätti hevosen kotitöihin talveksi. Feodor kävi laukkukaupalla Suomessa ja hän lähti hevosella syksyisin ja palasi pääsiäisen aikaan, kun vielä oli rekikelit.

Olga lähti 53-vuotiaana pakolaiseksi Suomeen ja saapui Kajaaniin, hänen puolisonsa Matfeij haki hänet sieltä Raumalle ja he elivät siellä yhdeksän vuotta. Sen jälkeen asuivat Kajaanin Tuovilassa, jossa sitten Matfeij puoliso kuoli. Sitten hän myöhemmin asui Kajaani Purolassa sisarensa Iro Herrasen kanssa.

Lähteet:

  • Eeva Karttusen haastattelu 1941 Kajaanissa Olga Mattila os. Herranen
  • Repolan Uhtuan revisio 1782 114 B
  • Uhtuan revisio 1858, s. 21об–22
  • Uhtuan hk 1897 s. 30
  • Uhtuan rk 1915 s. 295
  • Uhtuan seurakunnan metrikkakirjat: 1854 vihityt s. 89, 1855 vihityt s. 523, 1860 kastetut s. 561, haudatut s. 582, 583, 1862 vihityt s. 517, 1864 vihityt s. 501, 1865 kastetut s. 422, 1866 kastetut s. 232, haudatut s. 248 ja 260, 1867 haudatut s. 466 ja s. 472, 1868 kastetut s. 718, 1872 kastetut s. 179