Remsuntalo

Kylänniemessä, myös muistetaan Jeremien talon nimellä. Nykykartalla se on nimetty Kylänniemisaari.

Sota-ajankartassa 1926-42 Kylänniemessä yksi talo niemennokassa tekstin yläpuolella, vastapäätä melkein Stepan Haapalan taloa Kiiskiessä vastarannalla.

Maanmittaushallituksen historiallinen kartta-arkisto (kokoelma). Is. Yleiskartat. Isc. Itä-Karjalan kartasto. Q-36-99 Itä-Karjalan kartasto (–). Tiedosto 1. Kansallisarkisto. Viitattu 10.7.2023.

Kyläniemessa oli yksi talo ja 6 asujaa. Kyläniemen Remsujeffien tunnetuin henkilö on Karjalan asiaa monin tavoin edistänyt ja myos runoilijana tunnettu Timo Remsujeff Manner. Hänen kotitalonsa sijaitsi Keski-Kuittijärvestä länteen pistävän Kylälahden rannalla. Kyläniemen Remsujeffit tunnetaan myös nimillä Rainio, Kanerva ja Saari.

Äitini puoleisesta suvusta Kyläniemeen oli naitu Luvajarvestä Homan Puavila Sergejeffin sisarpuoli Marppa, joka oli Timo Mannerin äiti. Marpan tytär Katti taas naitiin Homan Puavilan vaimon veljelle Jyvoälahden Romanaisiin, Tsiigojeffin sukuun. Timo Manner oli äitini puoliserkku ja äitini suvun puolelta Romanaisissa olisi ollut minun isomummolani.

I.K. Inha oli vieraillut Uhtuan Kyläniemessä. Poikkesimme välillä Kylänniemen taloon, jossa asui emäntämme hyviä tuttavia. Meitä oli nimenomaan kutsuttu sinne vieraiksi, ja sen vuoksi oli vastaanottokin toisenlainen kuin tavallisen matkamiehen. Talo oli yksinäinen, Kuittijärven saaressa, mutta hyvin toimeen tuleva, avarasti rakennettu … Kyläniemen emäntä, joka oli Luvajärvestä kotoisin, lauloi useita kelpo runoja, jotka suurella mielihyvällä kirjoitettiin muistoon ja liitettiin kokoelmiin.

Kylänniemi, Uhtuaan kuulunut huuttori, sijaitsi Kylänniemenšuarella. Jeremientalo (Remšu). V. 1894 emäntä Marppa . Kylänniemi on etevän Karjalan itsenäisyysmiehen Timo Mannerin kotitalo Oli myös huuttori Kormušniemi.

Anisim Nikiforov Remsujev sn. 1812, k. 11.3.1869 Kylänniemi – puoliso Jelena Saveljeva sn. 1810

Heidän lapsensa

  1. Jevgenia sn. 1831
  2. Agafia sn. 1833
  3. Jeremeij sn. 1839 – Puoliso Marfa Fomina Sergejeva sn. 1841 Luvajärvi – Marfa oli Inhan tapaama Kyläniemen emäntä Luvajärvestä. Eremeistä talo muistetaan Jeremientalona.
  4. Akulina sn. 1848
  5. Agafia sn. 1849

Eremeijn ja Marfan lapset

  1. Anton s. 1.3.1868, k. 7.9.1945 evakossa Torniossa ja haudattu Rovaniemelle, sukunimenä Kanerva kauppias – puoliso vihitty Sallassa 14.6.1899 kanttorintytär Kaisa Mikontytär Junttila s. 1871 Kittilässä, k. 1.11.1955 Rovaniemi. Antonilla oli kauppa Sallassa. Anton oli sotilaana v. 1892. Kylänniemen Ontto. Heillä oli lapsia Yrjö s. 18.8.1900, k. 1.8.1964 Rovaniemi, Paavo s. 2.10.1902, k. 6.10.1987 Rovaniemi, Olavi s. 4.1.1907, k. 25.1.1928 Rovaniemi ja Mirjam s. 2.4.1915, k. 28.5.1916 Rovaniemi
  2. Jekaterina s. 25.11.1870 – puoliso Ivan Mihailov Tsigoev sn. 1864 Jyvälahti, k. 1908, Romanaisen Iivana
  3. Timofeij s. 22.2.1874, k. 8.4.1940 vaikean taudin runtelemana Virroilla, Kyläniemen Timo, kauppias Timo Manner – puoliso Ida Timofejeva Sergejeva s. 31.5.1889 Likopää Simana, k. 18.9.1960. Tanner & Manner liikkeen omistaja. Sen jälkeen muutti Tulijoelle Virroille pitämään appensa Timofej Savin Sergejevin, Timo Samuelinpoika Sirkeisen kauppaa. Timo Manner tuli 12 vuotiaana Suomeen Padasjoelle. Heillä oli kaksi poikaa, joista toinen Veijo kaatui sodassa, Reino kuoli 1979 Lahdessa.
  4. Vasili s. 9.4.1876, k. 28.8.1952 Rovaniemi, Ville Jeremias Rainio – puoliso Ada Liisa Tolonen s. 31.10.1883 Kajaani, k. 27.2.1952 Rovaniemi Ville Rainio vaihtoi luterilaiseen uskoon Pietarissa 1905. Heillä oli lapsia Osmo s. 18.10.1911, k. 4.11.1969 ja Martti s. 6.12.1917, k. 4.9.1948 Rovaniemi
  5. Irina s. 4.5.1879 – puoliso Konon Terentjev Sergejev, Konstu Sirkeinen s. 5.3.1881 Likopää Simana. Perhe kirjattu sinne.
  6. Vasili s. 15.3.1883, Valtteri Saari, Pieni Ville – puoliso n. 1910 Agafia Jefimova Kenijeva s. 17.3.1888 Jyvälahti Voara, Ada Saari. Heillä lapset Impi ja Verneri

Anttoni (Kanerva) ja Ville (Rainio) olivat Lapissa kauppiaina vanhemmalla iällä Rovaniemessä. Tytär Katri (Ekaterina) naitiin Jyvöälahteen Romanaisen taloon. Katrin mies, Romanaisen Miihkalin poika Iivana oli kauppiaana Pohjois-Suomessa.

Anton ja Kaisan lapset (syntyneet Suomessa)

  1. Feodor s. 11.2.1899 Salla, kastettu Vaasan ort srk, k. 1989, Teuvo Kanerva
  2. Georgij s. 13.4.1900 Salla
  3. Pavel s. 12.10.1902 Salla
  4. Anton s. 22.10.1904 Salla

Timofeijn ja Idan lapset

  1. Veijo s. 1.7.1910, k. 6.3.1940 kaatui sodassa Taipaleella
  2. Reino sn. 1914, k. 1979 Lahti
  3. Osmo sn. 1919
  4. Lahja sn. 1928
Timo Manner, lähde Karjalan Heimo 1996, KSS Sampotietokanta

Timo Manner oli hyväntahtoisesti hymyilevä aikansa pr-mies. Mannerit asuivat Koulukadulla Vaasassa. Heillä oli palveluskuntaakin ainakin kaksi karjalaisneitoa, toinen heistä oli Jenny Malinen (myöhemmin Kontu). Mannerit osallistuivat paljon Vaasan seuraelämään, erilaisia vastaanottoja oli runsaasti. Timo oli jo nuoresta saakka ollut herkkä kaunosielu, joka nuorena kirjoitti runoja. Timon runoja ja pakinoita on julkaistu mm. Karjalaisten pakinoita sekä Karjalan Heimo lehdissä. Hän oli perustamassa Vienan Karjalaisten liittoa ja oli sen ja myöhemmin Karjalan Sivistysseuran johtokunnan jäsen.

Timo tuli Suomeen jo 1886 ensin Padasjoelle. Asui Laihialla ennen Vaasaan muuttoaan. 1900 ammattina oli kauppa-apulainen, kirjanpitäjä ja myös konttoristi. V. 1905 kauppiaat Estojev ja Remsujeff saivat maakauppaluvan Laihian Perälänkylään.

Timo Manner sai Suomen kansalaisuuden
18.10.1919 tuolloin hänellä oli vaimo ja kolme lasta. Valan hän vannoi 16.10.1920, asui Vaasan läänissä.

Tanner & Manner liike sijaitsi Vaasanpuistikko nro 22ssa.

Lähteet

Lähteet

  • VAPAA KARJALA 22.02.1924 NO 8
  • Vaasan ortodoksisen seurakunnan arkisto – Metrikat 1899-1900 (I Ca:6), jakso 47, sivu 47: 1899 Vihityt ; Kansallisarkisto: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5115962 / Viitattu 16.10.2021
  • Vaasan ortodoksisen seurakunnan arkisto – Metrikat 1899-1900 (I Ca:6), jakso 90, sivu 90: 1900 Kastetut ; Kansallisarkisto: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5116003 / Viitattu 16.10.2021
  • Karjalan Heimo n:o 1-2/2005, s. 5. Irja Rämä: Tietoja Homan Puavilan Iljan suvusta Luvajärven kylässä
  • Karjalan Sivistysseuran arkisto, KA, Ville Lahelma 1987
  • I.K. Inha, Kalevalan laulumailta, Toim. Pekka Laaksonen 1999, s. 25
  • Irja Rämä 1993 KH 5-6, s.73
  • Niemi 1921: 77, Denis Kuzmin
  • Siirtolaisrekisteri, kansalaisuuden saaneet 1832-1946, www-tietokanta, Siirtolaisuusinstituutti, Turku, Suomi.
  • Vaasa, 18.05.1905, nro 57, s. 2 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/777835?page=2 Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot